Lähdet ajamaan töihin ja hetken päästä huomaat olevasi parkkipaikalla – muistamatta, mitä reittiä tulit ja mitä matkallasi näit. Työpaikalla mietit kuumeisesti, laitoitko kotioven lukkoon. Käyt lounaalla ja pohdit siinä määrin äskeistä asiakastapaamista, että jos joku kysyisi, miltä ruoka maistui, et osaisi vastata.Menet kotiin ja lähdet iltalenkille. Mielesi askaroi huomisessa kokouksessa – et huomaa, kuinka kaunis pakkaskuurassa oleva luonto on.Menet suihkuun ja ajatuksesi ovat edelleen huomisessa. Kun kampaat tukkaasi suihkun jälkeen, mietit, mahdoitko pestä sen…
Oletko koskaan miettinyt, miten paljon teet asioita niin, että mielesi on jossakin muualla? Arjen automaattiohjauksen avulla syntyy tottumuksia, jotka mahdollistavat useamman asian tekemisen samaan aikaan. Siinä on siis hyvä puolensa. Ongelmia syntyy silloin, kun automaattiohjaus ottaa liikaa valtaa. Tällöin emme enää ohjaa itse elämäämme. Autopilotti ei valitse, ei kyseenalaista eikä koe tai nauti – se tekee kuin robotti. Elämästä jää jäljelle vain kuoret. Tämä heijastuu kielteisesti myös ihmissuhteisiin. Jos istut maanantai-aamuna kahvilan ikkunapöytään vilkkaan kävelykadun varteen ja katsot ohikulkevia ihmisiä, näet monta autopilottia…
Miten päästä kiinni takaisin ytimeen? Opettelemalla olemaan jokaisessa hetkessä läsnä sellaisena kuin hetki on. Nykypäivänä taito ei ole mikään itsestään selvyys – arjen kiire houkuttaa autopilotin esiin. Loistava tapa vahvistaa läsnälon taitoaan on mindfulnessin, hyväksyvän tietoisen läsnäolon harjoittaminen. Mindfulnessiin liittyy neljä taitoa: 1. Havainnointi. Huomaan, mitä tässä hetkessä tapahtuu ja kuinka tapahtumat vaikuttavat minuun ja muihin. 2. Kuvailu. Löydän sanat havainnoilleni. 3. Ei-tuomitseminen. En tuomitse tai arvota, huomioin vain. 4. Läsnälolo. Keskityn tähän hetkeen.
Näitä taitoja on mahdollista vahvistaa mindfulnessiin pohjautuvan harjoitteluohjelman kautta. Harjoituksissa opetellaan nykyhetkessä oloa keskittämällä huomio esimerkiksi hengittämiseen, kehoon ja liikkeeseen. Kun ajatukset ja tunteet vievät huomion nykyhetkestä, huomio palautetaan alkuperäiseen kohteeseen. Harjoittelua voi verrata kuntosaliharjoitteluun. Lihasten sijaan harjoitetaan keskittymistä. Osa harjoituksista on muodollisia, osa epämuodollisia. Niitä voi harjoittaa yhtä lailla ateisti kuin syvästi uskonnollinenkin ihminen.
Idea on siis varsin yksinkertainen. Jotta harjoittelu tuottaa tulosta, siihen täytyy sitoutua ja erottaa harjoitteluun tarvittava aika, n. 20-30 minuuttia päivässä. Harjoittelu kuitenkin kannattaa. Kahdeksan viikon mittainen harjoittelu näkyy muutoksina aivojen keskittymiseen, empatiaan ja itsetietoisuuteen liittyvillä alueilla. Kolmen kuukauden mittainen harjoittelu pidentää vakaan keskittymisen kestoa merkittävästi. Maailmanlaajuiset tutkimukset osoittavat, että mindfulnessin vähentävän myös pitkäkestoisen stressin oireita, parantavan muistia ja reaktioaikaa, vahvistavan immuunijärjestelmää sekä henkistä ja fyysistä kestävyyttä.
Minfulness on onneksi tänä päivänä kaikkien saatavilla. Alkuun pääset lainaamalla kirjastosta hyvän kirjan (esim. Williams & Penman: Tietoinen läsnäolo. Löydä rauha kiireen keskellä) tai cd:n (kso. http://www.joustavamieli.com) , myös youtubesta löytyy hyviäkin harjoituksia, erityisesti Arto Pietikäiseltä. Netistä löytyy mm. myös hyvinvointiohjelma oiva (www.oivamieli.fi), jossa on hyviä harjoituksia. Toivotan myös lämpimästi tervetulleeksi kevään mindfulness-koulutuspäiviin Joensuuhun tai kesäkuun retriitteihin Puumalaan tai Nurmekseen. Missä ikinä sen teetkin, anna itsellesi lupa pysähtyä.
Ohessa vielä Williamsin ja Penmanin kirjasta Tietoinen läsnäolo poimittu harjoitus. Kokeile ja tutki, miten helppoa tai vaikeaa keskittyminen voikaan olla…