Keho mielessä

DSCI0673Keho on meille loppuun asti uskollinen. Siksi sitä kannattaa kuunnella. Usein keho ottaa kannettavaksi asioita, joita mieli ei jaksa kantaa.

Esimerkiksi stressi, vaikeat tunteet ja erilaisille elämän kokemuksille antamamme merkitykset tuntuvat monin tavoin myös kehossa – kipuina, vilustumisena, ylivirittyneisyytenä ja jännityksenä, kankeutena, jopa fyysisenä sairastumisena.Mitä vähemmän meidän on mahdollista tiedostaa mielen kuormia, usein sitä vahvemmin ne tulevat näkyville kehossamme.

Sain tästä itse viime syksynä mielenkiintoisen muistutuksen. Palasin tuolloin hoitovapaan jälkeen kunnolla takaisin työelämään ja suoraan matkatyöhön. Olin paljon poissa kotoa – jossa äitiä odotti pieni poika. Alkusyksystä sain kiusakseni kutiavan ihottuman ranteisiin, johon mikään ei tuntunut purevan. Viisas kollegani kysyi loppusyksystä, josko olin pohtinut, voisiko ihoni itkeä…

On tätä päivää, että askaroimme paljon päämme sisällä – ajattelemme, suunnittelemme, murehdimme, unelmoimme – ja hyvä niin. Kehoa ei kuitenkaan kannata unohtaa. Kun kehon ja mielen välinen yhteys toimii, pystymme pitämään itsestämme kokonaisvaltaisemmin huolta ja itseymmärryksemme syvenee. Huomamme esimerkiksi stressin ja väsymyksen merkit kehossamme ja ymmärrämme etsiä lepoa ja virkistystä.Tavoitamme niitä asioita, joita mieli ei tavoita tai suostu ehkä tavoittamaan.

Kehon avulla voimme myös vaikuttaa myönteisesti mieleen. Alla muutamia vinkkejä.

Vinkkejä: vaikuta kehon kautta mieleen

– Liikkuminen ja kuntoilu on lääkettä myös mielelle. Jos pää on täynnä asioita, unohda ne hetkeksi, ja lähde lenkille!

– Myös hitaan liikunnan muodot (esim. jooga, pilates) on todettu useissa tutkimuksissa tehokkaiksi stressihormonien vähentäjäksi, verenpaineen laskijaksi ja mielihyvähormonien lisääjäksi. Hidasta liikuntaa tosin voit soveltaa myös omiin arkipäivän askareisiin. Olennaista tällöin on, että teet sen, mitä teet hitaasti, tietoisesti keskittyen ja omaa kehoa kuunnellen. (vaikkapa aamuvenyttelyt)

– Kasvojen ilmeillä ja fyysisellä asennolla on yllättävän suuri merkitys. Kokeile tätä! Sulje silmät ja käännä suupielet alaspäin. Kuuntele kehosi aistimuksia ja tunnetilaasi. Tehosta harjoitusta painamalla olkapäät kumaraan eteenpäin. Ja toinen ääripää: sulje silmät ja käännä suupielet ylospäin. Tehosta harjoitusta kääntämällä päätä loivasti eteen oikealle (kuin nukkuisit lempeästi istuallasi). Kuuntele kehosi aistimuksia ja tunnetilaasi. Huomasitko eron? Hymyillä kannattaa joskus silloinkin, kun ei hymyilytä.:)

Jos teet asiakastyötä, jossa kohtaat paljon kielteisiä tai raskaita tunteita tai kokemuksia, opettele tutkimaan kasvojen ilmeitäsi asiakastapaamisten aikana ja jälkeen. Kurkkaa peiliin tapaamisen päätteeksi – onko ilmeessäsi jotakin siitä, mitä asiakas tapaamisella ilmaisi? Kuuntele sisäistä kokemustasi – miltä sinusta tuntuu? Ilmeile hetki itsellesi! Lopuksi hymyile ja paina pää loivasti oikealle. Hengitä rauhallisesti ja rentouta olkapäät. Entä miltä nyt tuntuu? (Tämä toimii muuten silloinkin, vaikka et näkisi asiakasta fyysisesti, esimerkiksi puhelimessa)

– Palleahengityksen avulla voit rauhoittaa itsesi esimerkiksi silloin, kun stressi nousee työpäivän aikana niin korkealle, että et enää pysty keskittymään ja ajattelemaan selkeästi. Tai joku on sinulle todella vihainen ja on tärkeää, että sinä pysyt rauhallisena. (myöhemmin tästä lisää)

– Progressiivinen lihasrentoutus ja muut ohjatut rentoutukset auttavat sinua rauhoittumaan silloin, kun keho ja mieli ovat ylivireessä.

– Kehotietoisuusharjoitusten kautta (myöhemmin tästä lisää) voit oppia mm. kehon ja sen aistimusten kuuntelua, niihin liittyvien tunteiden ja kokemusten tutkimista, hengityksen hyödyntämistä sekä kehon ja mielen välisen yhteyden vahvistamista.

Pidetään keho mielessä. Kun keho muistuttaa olemassaolostaan, on hyvä kysyä:

– Mitä nyt en huomaa?

– Näenkö koko kuvan?

– Mitä en nyt ehkä jaksa?

– Mitä minun ei tarvitse jaksaa?

– Mitä minä juuri nyt tarvitsen?

Otetaan keho vakavasti.

 

 

 

 

 

 

Comments are closed.