Hyvin toimiva työryhmä tai -tiimi toimii voi toimia auttamistyössä merkittävänä voimavarana. Työntekijöiden resilienssi myötätuntouupumukselle on kytköksissä kollegojen tukeen. Aina keskinäisiä palavereja tai työnohjausta ei kuitenkaan odoteta innolla. Muistan montakin ammattilaista matkan varrelta, jotka ovat kertoneet jopa välttelevänsä mahdollisuuksien mukaan yhteisiä palavereja. ”Jos itsellä on ollut hyvä päivä, joku oksentaa oman pahan olon niskaan niin kuin kylmän veden”, totesi muun muassa eräs ihmistyön ammattilainen.
Mistä kaikesta tällaisessa kokemuksessa voi olla kysymys? Voi olla, että näin ajatteleva ammattilainen on itse niin uupunut, että muiden työongelmien erittely tuntuu kohtuuttoman raskaalta. Voi olla myös niin, että asiakkaiden paha olo on siirtynyt työyhteisön vuorovaikutukseen – tästä kirjoitin jonkin verran edellisessä blogissani. Voi toisaalta olla myös niin, että yksittäinen ihminen omalla valittamisellaan ja kielteisyydellään vie kohtuuttomasti tilaa yhteisestä keskustelusta. Ihminen ei välttämättä itse huomaa oman toimintansa vaikutusta ja muiden on siihen vaikea tarttua. Toisaalta voi olla kyse myös jostakin ihan muusta.
Työyhteisössä olisi tärkeä säilyttää kyky reflektoida yhteistä keskustelua. Mistä puhutaan? Miten puhutaan? Mitä erilaisista puhumisen tavoista ja sisällöistä seuraa? Mistä muusta olisi hyvä puhua? Tällaista reflektointia on tärkeää tehdä osana työnohjausta. Parhaimmillaan sitä kuitenkin löytyy myös muusta keskustelusta, sekä ulkoisista että sisäisistä.
Mistä puhutaan?
Lähtökohtaisesti työyhteisöissä olisi hyvä puhua muustakin kuin ongelmista. Välillä on hyvä pohtia sitä, minkä verran tilaa on onnistumisten kokemusten ja eteenpäin menojen jakamiselle, myös muodollisissa tilanteissa kuten työryhmässä. Myönteisten asiakaskokemusten jakaminen vahvistaa myönteisyyttä työyhteisössä. Se laajentaa työntekijöiden ajattelua ja tarjoaa optimaalisen ympäristön muiden auttamiseen. Tällöin herää enemmän ideoita ja keinoja myös asiakkaiden auttamiseksi. Toki myös ongelmista ja haasteista on hyvä puhua – mutta ei rajattomasti.
Miten puhutaan?
Voimme puhua lukuisin eri tavoin. Ongelma- tai voimavaralähtöisesti, kunnioittaen tai halveksien, toivoa loppuun kuluttaen tai sitä luoden, kollegat huomioiden tai huomiotta jättäen, mielipiteinä tai tosiasioina, yleistäen tai autenttiset tilanteet huomioiden, rohkeita tulkintoja tehden tai niitä varovasti esille ottaen– tätä listaa voisi jatkaa vielä tovin.
Mitä puhumisen tavasta seuraa?
Kieli rakentaa todellisuutta. Sama asia voidaan nähdä ongelmana ja voimavarana, sama ihminen toivottomana tapauksena tai paljon potentiaalia sisältävänä. Saman asiakkaan tilanteeseen voi löytyä viisi erilaista tulkintaa – ja totuus voi olla siltikin jossakin toisaalla. ”Nythän minä vasta tajuan, kuinka paljon työkaverin sanoma asiakkaasta vaikuttaa siihen, mitä itsekin hänestä ajattelen”, totesi taannoin eräs mielenterveystyön ammattilainen. Sanoillamme ja keskinäisellä keskustelulla voimme joko tehdä tai kaventaa tilaa ajatella asioista, ihmisistä ja ilmiöistä monella tavalla. Jokaisella on vastuu siitä, kuinka asioita keskinäiseen keskusteluun tuo. Tunnistammeko kuinka puhumme ja mitä erilaisista puhumisen tavoista seuraa, minulle, työyhteisölle – ja kenties asiakkaalle? Jos työyhteisössämme tutkittaisiin keskinäistä keskustelua alla olevan reseptin pohjalta, millaisiin muutoksiin se haastaisi meitä keskustelussa?
Resepti: riittävän hyvä keskinäinen jakaminen työyhteisöissä
- Mitallinen voimavarojen mukana pitämistä
- Kukkurallinen asiakkaiden, kollegojen ja johdon kunnioitusta
- 10 ruokalusikallista hyviä käytöstapoja
- 10 desiä negatiivisuuden ja jonninjoutavasta valittamisen välttämistä
- Litra keskinäistä luottamusta
- Kauhallinen yleistysten välttämistä
- Monta hyppysellistä tilan tekemistä erilaisille tavoille kokea, ymmärtää ja hahmottaa
- Yhtä monta hyppysellistä rohkeutta kokea, ymmärtää ja hahmottaa monesta näkökulmasta
- Kilo kykyä reflektoida ja kehittää omia päänsisäisiä ja keskinäisiä keskustelua
Tämän blogin keskeisenä inspiraattorina on toiminut Pekka Holmin luennot Dialogic Oy:n järjestämässä työnohjaajakoulutuksessa.
